Nobel-iltapäivä pääkirjasto Metsossa

Nobel-iltapäivän esitelmissään asiantuntijat kertovat kansantajuisesti tieteen Nobel-palkinnoilla palkittujen tutkimusten aihepiiristä, tekijöistä, saavutuksista sekä niiden merkityksestä. Keskustelua johdattelee professori Tapio Rantala. Tilaisuus alkaa klo 12 pääkirjasto Metson Lehmus-salissa.

Ohjelma

klo 12–13 Professori Tapio Rantala (Fysiikka)

Mikroskooppisista ihmeistä koottu makroskooppinen ihme – Tunneloituminen

klo 13–14 Professori Kari Rissanen (Kemia)

Metalliorgaaniset verkkorakenteet eli MOFit

klo 14–15 Professori Ilkka Junttila (Lääketiede)

Sietämisen sietämätön vaikeus – Immunologinen toleranssi suojaa autoimmuunitaudeilta

Tapio Rantala on Tampereen yliopiston teoreettisen ja laskennallisen fysiikan professori emeritus, jonka tutkimusala on kvanttiteoriassa, elektronirakenneteoriaan pohjautuva materiaalifysiikka.

Vuoden 2025 fysiikan Nobel palkinto jaetaan kalifornialaisten John Clarke, Michel H. Devoret ja John M. Martins kesken. He tutkivat kokeellisesti mikrosirulle valmistetun suprajohtavan virtasilmukan avulla elektronien kvanttidynamiikkaa eriste-esteenä olevan ns. Josephson-liitoksen läpi. Tämä ihme, "tunneloituminen" on kvanttiteorian ennustama ilmiö ”mikroskooppisen" pienille hiukkasille kuten elektroneille. Nyt palkittavissa kokeissa havaittiin ”makroskooppinenkin” ihme, sähkövirran tunneloituminen eristeen läpi sekä myös elektronien energian kvantittuminen.

Kari Rissanen on Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian professori, hän on erityisesti keskittynyt kiinteän tilan rakennekemiaan”

Tämän vuoden kemian Nobelin saivat Susumu Kitagawa, Richard Robson and Omar M. Yaghi 3-ulotteisten metalliorgaanisten verkkorakenteiden eli MOF’ien kehittämisestä. Kemistejä on jo vuosikymmenten ajan kiinnostanut voidaanko luonnossa esiintyvien 3-ulotteisten onkaloja sisältävien verkkorakenteiden eli zeoliittien kaltaisia rakenteita suunnitella ja valmistaa keinotekoisesti laboratoriossa. Palkitut kolme tutkijaa ovat tehneet uraauurtavaa tutkimusta juuri tällä alalla ja heidän kehittämänsä MOF-rakenteet ovat erittäin potentiaalisia esim. vedyn varastoinnissa, hiilidioksiidin talteenotossa sekä katalyyttimateriaaleina.

Ylilääkäri, professori, Ilkka Junttila tutkii immuunivasteen toimintaa erityisesti allergisten tulehdussairauksien yhteydessä ja hän esittelee tämän vuoden Nobel palkinnon saajien löydöksiä ja arvioi niiden merkitystä lääketieteelle.

Vuoden 2025 lääketieteen Nobel palkinto jaettiin kolmelle tutkijalle, jotka ovat olleet keskeisessä roolissa perifeerisen toleranssin (”sietämisen”) kannalta tärkeiden säätelijä T solujen tunnistamisessa ja niiden toiminnan ymmärtämisessä. Säätelijä T solut jarruttavat liiallista immuunivastetta ja niiden toiminnan häiriintyminen altistaa autoimmuuninsairauksille. Näiden immuunivasteen ”jarrujen” toimintaa ymmärtämällä voidaan jatkossa kehittää tehokkaampaa autoimmuunisairauksien hoitoa.

Tapahtumissa on käytössä kirjaston turvallisemman tilan periaatteet. 

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Järj. Tampereen yliopisto ja Tampereen kaupunginkirjasto